Voihan veräjä tosiaan. Joskus veräjät saattavat tehdä hieman kiusaa. Esimerkiksi silloin, kun niiden jälkeen ei aidassa olekaan sähköä. Tai on, jos veräjä on kiinni. Tai siis jos kaikki veräjät ovat kiinni. Tai siis, ööö...
Aina veräjät eivät aiheuta tuskaa ja hammasten kiristelyä, mutta joskus niinkin voi käydä. Esimerkiksi silloin, kun sen veräjän jälkeen ei tulekaan sitä iskua. Aika moni eläimiä sähköaidalla aitaavista kun kuitenkin toivoo, että se sähkö kulkisi koko ajan ja ihan koko aidan matkalla.
Talviaitausoppaassa ja talvinauha-artikkelissa kerromme kuinka tärkeää on, että sähkölle järjestetään paitsi reitti paimenesta aitaan, myös paluureitti takaisin paimeneen. Nämä asiat ovat tässäkin avainasemassa. Koska kertaus on opintojen emä, otetaanpa heti tähän alkuun vielä sähköaidan toiminnan lyhyt oppimäärä:
- Kun eläin koskettaa sähköistettyä aitaa, sähkö kulkee eläimen kautta maahan ja maan kautta takaisin paimeneen antaen mennessään eläimelle iskun.
- Mikäli sähkön tie syystä tai toisesta katkeaa eläimen ja maan välillä, eläin ei saa iskua, vaikka paimen toimisikin kuten pitää.
- Talvella sähkö ei pääse kulkemaan eläimen jaloista eristävän lumen ja jään läpi maahan, eikä eläin tällöin saa iskua aitaa koskettaessaan. Sähkön kulku voi katketa eläimen ja maan välillä myös kesäaikaan hyvin kuivissa oloissa tai kallioisessa maastossa.
- Ja nyt päästään tämän artikkelin aiheeseen eli sähkön kulku voi katketa myös veräjän kohdalla.
Milloin veräjä voi aiheuttaa ongelmia?
Esimerkkikuvat esittävät talvinauhalla tai kaksilankatekniikalla toteutettua talviaitaa. Maa on jäässä ja on puoli metriä lunta.
Aloitetaanpa helpolla: kuvassa 1 veräjä ei aiheuta sähkön kulun kannalta ongelmaa, oli se auki tai kiinni. Tässä aidassa eläin saa iskun missä tahansa aidan kohdassa, vaikka veräjä olisi auki, sillä sekä iskulla (punainen viiva) että paluulla (musta viiva) on yhteys paimeneen veräjän kummaltakin puolelta.
Mikäli paimenen maadoitusnapaan on lisäksi kytketty maadoituskanget, sähkö pääsee kuvan tapauksessa sulan maan aikaan takaisin paimeneen toki myös maan kautta.
Kuvassa 2 tuleekin sitten jo ongelmaa: tässä aidassa veräjien välinen, keltaisella katkoviivalla merkittu osuus on sähkön kulun kannalta pulmallinen. Jotta tällä osuudella eläin saisi iskun myös, kun molemmat veräjät ovat auki, pitää sekä isku- että paluulangalle tehdä veräjän alitus korkeajännitekaapelia käyttäen. (kuva 3).
Pientä helpotusta kaivamiseen on tiedossa, sillä ihan jokaisen portin alle ei sitä kaapelia tarvise kaivaa: riittää, että alitus tehdään toisen veräjän alle, jolloin tilanne muuttuu kuvan 1 kaltaiseksi. Huomaa, että vaikka iskulanka jatkuisikin veräjässä, paluureitti tarvitsee lumen tai jään eristäessä joka tapauksessa veräjän alituksen. Samalla vaivalla kaivat siis kaapelin sekä iskulle että paluulle.
Ja ei, kaivamisesta ei pääse silläkään, että laitetaan maadoituskanget: se isku kun ei kuitenkaan hyppäisi veräjän yli tuolle keltaisella merkitylle osuudelle silloin, kun molemmat veräjät ovat auki.
Miksi alitukseen korkeajännitekaapeli?
Veräjän alitukseen ei sovellu ihan mikä tahansa piuha, vaan siinä on syytä käyttää tuplaeristettyä, nimenomaan paimenkäyttöön suunniteltua korkeajännitekaapelia. Ei siksi, että paimenvalmistajat saisivat lisätuloja omaa kaapeliaan myymällä, vaan siksi, että tässä tarvitaan kaapeli, joka pystyy pitämään sisällään sen paimenen aitaan pukkaaman, jopa yli 10 000 voltin jännitteen.
Tavalliset sähköasennuskaapelit kun on suunniteltu pitämään sisällään sen töpselistä tulevan 230 volttia. Ja 10 000 volttia on aika paljon enemmän kuin 230 volttia. Tavallinen kaapeli olisi veräjän alituksessa kuin vuotava vesiletku: sähkö pääsee siitä karkuteille, mitä tarkoittaa jännitteen romahtamista – ja sittenhän se aita ei taas pelaa.
Veräjän alituksen maadoitukselle voisi sen sijaan teknisesti toteuttaa vaikka rautalangalla, mutta se ei olisi kovin kestävä ratkaisu: rautalanka kun ruostuu aikaa myöten poikki. Samalla vaivalla tekee siis sekä iskulle että paluulle toimivan, kestävän ja pitkäikäisen alituksen samaa korkeajännitekaapelia käyttäen.
Korkeajännitekaapelia voi muuten käyttää myös sähkön tuomisessa aitaan, esimerkiksi jos verkkovirtaa ei ole ihan aidan vieressä saatavilla ja verkkopaimen pitää sijoittaa kauemmas aidasta.
PS. Muista aina, että kaapeli tulee kaivaa riittävän syvään, jotta eläimet eivät pääse tallomaan sitä edes maan ollessa pehmentynyt kovien tai pitkään jatkuneiden sateiden takia.
